Mongolian rajamuodollisuudet sujuivat tällä kertaa siedettävällä muutaman tunnin seisoskelulla, ainoa vitsaus on illan pimetessä ja ilmastoinnin puuttuessa edelleen varsin tukalana tuntuva ja PeHiä nostattava Gobin autiomaan kuumuus.
Nyt olemme jo Kiinan puolella, Erlianin raja-asemalla. Venäjää, Mongoliaa ja armasta kotimaatamme lukuunottamatta koko muu sivistynyt maailma käyttää kapeampaa raideleveyttä, joten tässä kohtaa junaamme vaihdetaan telit ennen kuin matka voi jatkua Kiinan puolelle. Juna siesso tällä hetkellä hallissa paineilmanostureiden avulla ilmaan nostettuna ja jossain allamme mongolialaiseja telejä rullataan pois ja kiinalaisia tilalle. Omana pikku kuriositeettinaan on mainittava, että ennen operaation alkua vaunuemäntä kävi avaamassa hyttimme pohjassa olevan pyöreän luukun ja irrottamassa aukosta metallisia kiinnitysrautoja. Olemme tämän vaunun laitimmaisessa hytissä joten jokin telien kiinnityssysteemi sijaitsee siis suoraan hyttimme alla.
Ihan mielenkiintoinen suoritushan tämä kieltämättä on, varsinkin jos ei olisi niin helkkarin kuuma. En voi silti olla miettimättä, mikseivät kaikki maailman rautatiet voi olla samanlevyisiä?
No, kypäräpäisiä heppuja parveilee ikkunan ulkopuolella hallissa sen verran, että operaation työllistävä vaikutus on ainakin kiistaton. Aivan samalla tavalla kuin Kiinan maahantuloa varten täyttämämme lomakkeet, joita oli kolme: Yksi tavallinen maahantulokortti, jonka keräsi passimmekin haltuunottanut virkailija. Tulliselvityskaavake, jonka keräsi toinen virkailija, ja jota ei kaavakkeeseen painettujen ohjeiden mukaan olisi tarvinnut edes täyttää, kun emme kuljettaneet mukanamme valtaisia käteisvaroja tai muutakaan epäilyttävää esineistöä. Kolmantena oli vielä lintuinfluenssa- ynnä muu terveydentilakysely, jonka saman logiikan mukaan keräsi kolmas virkailija. Passit kerännyt tyyppi tsekkasi passin nimisivun ja viisumin, mutta kukaan edellä mainituista ei vilkaisutkaan täyttämiämme lomakkeita, joita heillä luonnollisesti oli iso tukku kerättyinä kaikilta junan matkustajilta. Mitähän ne tekevät kaikilla niillä papereilla? Lämittävät ehkä raja-aseman taukotupaa talvipakkasella.
Retkikuntamme täydennysmiehet Konsta ja Tapsa saapuivat jo eilen aamulla lentäen Helsingistä Pekingiin. Tänään on ohjelmassa ollut makkaran grillausta, saunomista ja uintia sekä formuloiden aika-ajojen seurantaa. Lähetimme lievästä äijäilystä epäilemättä yltiöpäisen ilahtuneelle Katjalle "koita kestää, huomenna saat feminiinimpää seuraa" -tukiviestejä.
Ajatus saunasta ja uimisesta tuntuu nyt aika houkuttelevalta. PeHi on vaihtunut jälleen KoVaHiksi ja vaikka junassa on nyt vaunun päädystä tilannetta tarkastelleiden Annin ja Viivin mukaan uudet, sopivan levyiset telit alla, tulemme todennäköisesti jumittamaan täällä asemalla vielä vähintään tunnin. Ihan juuttaan kuumaa ja tunkkaista - ehkä noin tuhannennen kerran tällä matkalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti