keskiviikko 27. kesäkuuta 2007

Junassa Novosibirskissa 21.6. klo 20.00

Onpa ollut vaiherikas junamatka. Nyt ollaan just Novosibirskissa, Siperian Kouvolassa, joka vaikuttaa ison ja kolhon oloiselta oljybuumikaupungilta. Kauheasti taalla rakennetaan kaikkea naissa suurkaupungeissa. Mutta LP:n ja yhden Kaitsun mukaan Novosibirsk on tylsa, todella tylsa paikka, joten ohitamme sen talla kertaa.

Ennen Novosibirskiin tuloa ylitettiin muuten Ob-joki, joka on yksi maailman pisimpia jokia. Hienolta naytti illan hamarissa.

Sitten sattumuksia junailun ajalta: Sain Nobelin rauhanpalkintoon verrattavissa olevan tunnustuksen kun kavin ratkaisemassa ulkomaalaisen aijan kadonnut laukku -selkkauksen vaunumme viimeisessa hytissa. Kaverimme, harvahampainen vaunupalvelija, tuli pyytamaan minua apuun kun kielitaitonsa rajat olivat tulleet vastaan kinkkisessa tilanteessa. Ulkkariukko oli ollut juopottelemassa venlaisten ja kazakkien hytissa, ja siina hotakassa oli sitten kadonnut passipussi. Varkaudesta syytettiin kasakkeja ja kasirysy oli lahella. Kavin kysymassa, missa laukku oli nahty viimeiksi, vastaus kuului etta hytin poydalla. Kysyin arvon herroilta, olivatko kenties tarkastaneet, ettei laukku ollut pudonnut lattialle, ja sieltahan se kovan onnen kapine sitten loytyi. Rauha palasi vaunuun ja kasakkiseta kavi tuomassa hyttiimme ison sakillisen konvehteja kiitokseksi.

Kasakin kanssa samassa hytissa matkustaa kanniaalio kavereineen. Han yrittaa hairikoida meita parhaan kykynsa mukaan, kaveri sen sijaan on varsin hyvinkasvatettu ja sympaattinen ja pyrkii saamaan keskustelua aikaan. Tadit eivat kuitenkaan toistaiseksi ole oikein lammenneet...

Kavimme ravintolavaunussa syomassa. Ammattilaislapsi Annille yritettiin syottaa ruoka-aineympyran mukainen illallinen ja pahanmakuinen mineraalivesikin saatiin pahemmitta retteloitta pois laskusta. Ravintolavaunu on taynna ulkomaalaisia, joita ei edellisessa junassa nakynyt ollenkaan, venalaisilla on omat evaat. Ja tosiaankin kaikissa muissa vaunuissa paitsi meidan on toimiva ilmastointi. Lisaksi kanniaalio kavereineen on saanut koko vaunun haisemaan seka vanhalta etta tuoreelta viinalta ja kapakalalta, ah kuinka nautinnollista.

Pidin ovenraossa notkuneelle venalaisnuorisolle asken sivistavan Suomi-aihesen esitelman. Nyt nukkumaan.

Ei kommentteja: