Juna lahti juuri jatkamaan kohti Uralia. Kaksi pikkupoikaa haravoi niitettya heinaa asemalla ja toinen saa heinankorresta loihdittua uskomattoman kovaaanisen vinkunan. Juuri mentiin Vjatka-joen yli.
Nukuttiin aamulla pitkaan. "Ihan niinku Lintsin Vekkulassa nukkuis", totesi Milla herattyaan. Kaikki saivat kuitenkin ilmeisesti riittavasti unta. Aamupaivalla purettiin rinkoista evaita ja shortseja, keitettiin puurot ja syotiin aamupalaa. Pullakahvit paalle. Paikallistettiin itsemme kartaltakin, ja nyt viestitellaan Suomeen, lueskellaan, jarjestellaan evaita ja taivastellaan pakkolomailun ihanuutta. Ilmeisesti nykyiseen hektiseen elamanmenoon tottuneille ainoa tapa olla tekematta mitaan on vangita itsensa olosuhteisiin, jossa yksinkertaisesti ei pysty tekemaan yhtaan mitaan.
Paitsi loikoa junan sangylla, katsella ikkunasta ohivilisevaa pusikkoa ja ajatella laiskoja ajatuksia. Tai pelata Heita sikaa -pelia, niin kuin Anni ja Milla tuossa alapunkalla.
Paivan ohjelmassa on ensimmainen ohjattu ulkoilu tunnin kuluttua Kirovissa, joka kai on nykyiselta nimeltaan Vjatka. Toivottavasti ei jaada junasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti