Retkikuntamme kokoontui jälleen matkasuunnitelmia punomaan. Toki tässä välissäkin on käyty enemmän ja vähemmän kiivastahtista sähköpostiliikennettä muun muassa lentolipuista, junalipuista, viisumeista sekä teemasta "kesälomasuunnitelmani, ja kuinka niihin työpaikalla reagoitiin."
Toistaiseksi kukaan ei ole matkamme takia irtisanomis- tai -sanoutumisuhan alla, mikä on ainoastaan positiivista.
Vakaa aikomuksemme oli käydä vielä kerran läpi reittisuunnitelma ja tarkistaa, että kaikki junat kulkevat silloin kuin pitää, pysähtyvät siellä missä pitää, lähtevät sinne minne pitää - ja ylipäänsä ovat olemassa. On nimittäin käynyt ilmi, että Venäjän rautatieliikennettä käsitteleviä internetsivuja on osapuilleen miljoona, ja jokaisella sivustolla on kätevästi toisistaan poikkeavat tiedot junien aikatauluista. Lokakuun rautateiden seuraajan, Venäjän VR:n sivut ovat ylivoimaisesti surkeimmat, ja kaupallisten sivujen paikkansapitävyys ei nauti luottamustamme. Tästä suivaantuneena päätimme lähettää edustajan tiedusteluretkelle itärajan taa selvittämään salaperäisen junan numero 014 liikkeitä ja lippujenostometodologiaa. Edustajalle tosin iski lievä uskonpuute omaa venäjän kielen taitoaan kohtaan, mutta tukiryhmä lupasi suhtautua ymmärtämyksellä, jos lippuluukulta irtoaisi vahingossa Moskova-Oslo -tiketit Pietari-Krasnojarskin sijasta. Pääasia, että johonkin mennään. Kunhan ei Kuuhun.
Juna-aikatauluturhautuma johti kuitenkin siihen onnelliseen lopputulokseen, että olemme nyt yhteisvoimin ostaneet itsellemme LENTOliput Pekingistä Helsinkiin - tai Pekingistä Hanoihin, sillä Anni jatkaa Aasian matkailua asialliseen "kun nyt kerran siellä suunnalla ollaan" -tyyliin junailemalla halki Vietnamin. Samalla ostettiin lentolippuja myös parille pahaa-aavistamattomalle avio- ja avomiehelle. Kotimatka on nyt siis turvattu, vielä pitäisi päästä sinne Kiinaan...
Lippusäädön lisäksi ehdimme myös perehtyä hieman pysähdyspaikkoihimme. "Krasnojarskissa arkkitehtuuri ei ole erityinen vahvuus", selosti Lonely Planet, mutta onneksi sieltä löytyi hotelli Gostinyi Dvorin naapurista Havanna Club, jonne on ehdottomasti päästävä. Baikalin trekkaustarjontaankin tutustuimme suurella mielenkiinnolla, mutta spontaanin JEE-huudon kirvoitti vasta netistä löytynyt jakki.
Nyt haetaan viisumeita, työ- ja huvimatkaillaan Venäjällä koeluontoisesti - ja odotellaan tietysti visalaskua innolla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti